Game of Thronesin maisemissa

Baskimaan matkailuun liittyvissä "pakko nähdä" -listauksissa tulee usein vastaan nimi, jonka lausuminen ei välttämättä ensimmäiseltä yrittämältä heti onnistu. Nimittäin San Juan de Gaztelugatxe (tai toisin sanoen: Gaztelugache). Tämä kivikkoinen saari sijaitsee Biskajanlahden rannalla; tosin kiinni mantereessa erityisen kävelypolun kautta. 

Gaztelugatxeen liittyvä googlaus on tuonut eteeni niin upeita kuvia, että pitihän näitä paljon hehkutettuja maisemia päästä ihailemaan itsekin livenä. Taustatietona kohteesta tiesin ainoastaan sen, että näissä maisemissa on kuvattu HBO:n kuuluisaa fantasiasarjaa, Game of Thronesia. 

Upeiden maisemien äärelle pääseminen vaati pientä suunnittelua ja vaivannäköä, sillä varsinaisen sesonkikauden ulkopuolella julkinen liikenne kulki Gaztelugatxen suuntaan vain harvakseltaan. Noin tunnin ja vartin mittainen bussimatka taittui Bilbaon keskustasta Moyuan metroasemalta kahdella eri linjalla, jotka molemmat kulkivat vain kerran tunnissa. 

Useimmat näyttivätkin tulleen paikan päälle omalla (tai vuokratulla) autolla. 

Tulitpa sitten Gaztelugatxeen bussilla tai autolla, on sinulla edessäsi vielä noin 2-3 kilometriä patikointia sekä 241 porrasta korkeimman kalliotörmän huipulle, jossa sijaitsee pieni kirkko.

Tihkusateen vuoksi aluksi maisemat näyttivät paikan päällä melko sumeilta, mutta onneksi pikkuhiljaa sade väistyi ja horisontti alkoi erottua merelle päin katsoessa. Ja kuten kuvista voi päätellä, maisemat Gaztelugatxessa olivat kaiken vaivannäön arvoiset! 

San Juan de Gaztelugatxen kirkkorakennus on alun perin rakennettu 1000-luvulla. Kirkon ulkoseinustalta löytyy kirkonkello, jota moni kävi soittamassa noustuaan rappuset ylös kukkulan huipulle. 

Kun kello soittaa kolme kertaa, voi uskomuksen mukaan esittää toiveen. Eipä siis ollutkaan ihme, että kellonsoitto kuului tiheään tahtiin patikointiosuuden aikana! 

Vähän tietysti jäi harmittamaan se, että kuulin tästä kellon soittoon liittyvästä rituaalista vasta sen jälkeen, kun olin jo lähtenyt kukkulalta. Jäi siis tämä ainutlaatuinen mahdollisuus toivoa tällä kertaa väliin...

Gaztelugatxelta takaisin bussipysäkille palatessa suurin osa matkasta oli ylämäkeä. Mikäli sää olisi ollut hieman parempi, olisi kävelymatkan varrella voinut nauttia retkieväänsä upeiden maisemien keskellä. Reitin varrelta löytyi nimittäin ainakin yksi piknikruokailua varten rakennettu pysähtymispaikka pöytien ja tuolien kera. 

Bussireittejä jouduin itse kaivamaan hetkisen netistä ennen lähtöä paikan päälle, mutta parhaan tiedon aikatauluista löysin täältä - tosin espanjaksi. Suosittelen alkumatkalle Moyua Plazalta lähteävää bussia A3518, jolla pääsee Bentalden pysäkille saakka. Sieltä onnistuimme nappaaamaan melkeinpä lennosta seuraavan bussikyydin. (Tietoa jatkobussiyhteyksistä kannattaa kysyä etukäteen esimerkiksi matkatoimistosta tai tuon ensimmäisen reitin bussikuskilta. Jatkoyhteyttä ei nimittäin paikallisissa reittioppaissa näkynyt.) 

Suosittelen Gaztelugatxea ehdottomasti niille, jotka pitävät upeista maisemista sekä patikointireissuista mäkisissä maisemissa. Auton vuokraus myös kannattaa, mikäli bussien kanssa pelaaminen tuntuu turhan aikaa vievältä. 

Korjausompelua, valokuvaamista ja messuvalmisteluja

Koska I Feel Nut on pieni yritys, ei siellä ole erikseen viestinnästä tai markkinnoinnista vastaavaa henkilöä. Yrityksen sometilien ylläpitämisestä vastaavat Maite ja Andrea, ja isommat markkinointiprojektit ostetaan ulkopuolisilta kumppaneilta. Työharjoitteluni ohjaamisesta vastaava Maite onkin suhtautunut viestintäalan osaamiseeni mielenkiinnolla.

Kun alunperin kuin lähetin työharjoitteluhakemustani Bilbaon suuntaan, kerroin hakemuksessani myös viestintäalan työkokemuksestani. Pääpaino työharjoittelussa tulee toki olla vaatteiden valmistuksessa, mutta ohessa on mahdollista tehdä toki muitakin tehtäviä.

Kolmannen työharjoitteluviikon aikana sain vastuulleni ensimmäisen viestinnällisen työtehtäväni. Valokuvasin kaikki alennukseen tulevat kesämalliston vaatteet yksityiskappaleina verkkokauppaa varten ja sen jälkeen yhdistelin myös muutamia asukokonaisuuksia erillisiin kuviin.



Kolmannella työharjoitteluviikolla työskentelin myös mm. asiakasreklamaatioiden parissa. Aluksi viimeistelin aiemmin aloittamani pitkähelmaisen villakangastakin vuoren valmiiksi. Vuoren tekemisessä haasteellista oli se, että minulla ei ollut käytössäni alkuperäisiä kaavoja. Tämä aiheutti tietenkin tekemiseen ylimääräistä säätämistä ja jouduin purkamaan ja ompelemaan useita saumoja uudelleen.

Koska olin tehnyt vain yhden vuoritetun takin aikaisemmin, oli hyödyllistä saada vähän lisää rutiinia vuorittamiseen. Pahitteeksi ei ollut myöskään pieni kertaus ompelujärjestyksestä sekä siitä, miten päin takin päällyskangasta ja vuorta kannataa käännellä eri ompeluvaiheissa. Saumat eivät saa jäädä näkyviin vaan ne pitää saada piiloon vuoren nurjalle puolelle. Viimeisenä työvaiheena oli hihasauma, jonka ompelin käsin piilotikillä kiinni. Lopputuloksesta tuli siisti ja olin siihen tyytyväinen.

Villakangastakin vuoren ohella käsittelin toisenkin reklamaation: 4 kpl sinisiä, pitkiä hameita, joissa helmojen reunat eivät olleet tasamittaisia. Purin hameista helmoista ompelukone- ja saumuriompeleet niiden tasoittamista varten.

Kolmannella harjoitteluviikolla autoin Maitea messuvalmisteluissa. Uusi Azala Novias -mallisto tuli saada taas priimakuntoon seuraavan viikonlopun El Patio De Las Bodas -häämessuja varten. Tuotteet piti käydä huolellisesti läpi ja tarkastaa mahdolliset repeämät vauhdikkaitten Barcelonan kuvausten jäljitä.

Loppuviikosta pääsin myös vihdoinkin käsiksi uusien tuotteiden ompeluun. Sain valmiiksi leikattuja kangaspaloja kahteen valkoiseen puseroon, joihin tulee kaulukset sekä hauskasti käännetty kangas puseron alahelmasta.

Ompelujärjestystä tarkastelin vastaavasta valmiista tuotteesta, joka oli tosin valmistettu sinisestä kankaasta. Koska ompelimon teollisuussaumurissa oli jotakin vikaa, aloitin puseron työstämisen sieltä, missä saumuria ei tarvita: kaulusten ompelemisesta.

Neljännen harjoitteluviikkoni aikana I Feel Nutin toimisto/ompelimo oli kiinni, koska Maite ja Andrea olivat molemmat lomalla. Ehdotin Maitelle, että käyttäisin ylimääräisen viikon freelancer-työskentelyyn ja tekisin yritykselle viikon aikana joitakin sopivia viestinnällisiä tehtäviä. Maite piti ideaa hyvänä.

Jotta viestintä olisi organisaation näkökulmasta mahdollisimman tehokasta, hyödyllistä ja tarkoituksenmukaista, tarvitaan taustalle tietenkin tietoa yrityksestä. Olennaisia ovat esimerkiksi kysymykset tyypillisestä asiakasprofiilista, markkinoinnin kohderyhmistä ja organisaation brändin identiteetistä. Ylipäätään on tärkeää pohtia, mitkä viestintä- ja markkinointitoimenpiteet tukevat parhaiten yrityksen tavoitteita sekä helpottavat ajankohtaisissa haasteissa.

Sovimme, että lähettäisin Maitelle muutamia organisaatioon liittyviä kysymyksiä sähköpostitse. Sitten voisimme yhdessä pohtia, mitä markkinointi- tai viestintätoimenpiteitä ehtisin työharjoitteluni aikana toteuttaa.



Maite ei kuitenkaan messukiireidensä vuoksi ehtinyt käydä kysymyksiä läpi kanssani ennen lomalle lähtöään, joten viime viikko oli sitten lomaa minullakin. Uusi työviikko käynnistyi juuri ja totesin heti toimistolle saavuttuani oma-aloitteisesti Maitelle, että voisin tehdä viestinnällisiä tehtäviä myöhemmin "kotiläksyinä" ilta-aikaan. Jäihän minulta kuitenkin yksi työharjoitteluviikko miinukselle sekä ylipäätään haluan toki muutenkin saada harjoittelustani mahdollisimman paljon oppia irti.

Maite lupasi järjestää minulle lähipäivinä aikaa, jotta voimme keskustella organisaatiosta. Lisäksi pohdimme, että ainakin näin alustavasti ajateltuna sosiaalisen median kanaviin liittyvä kehitystyö voisi olla sopiva viestinnällinen kehittämisen kohde.

Viides työharjoitteluviikkoni siis käynnistyi juuri ja harjoitteluni puoliväli lähestyy, mutta eiköhän tässä vielä kaikenlaista vielä ehdi kuitenkin tehdä. Pienessä organisaatiossa työskennellessä on ehkä mielenkiintoisinta se, että siellä pääsee tutustumaan yrityksen toimintaan läheltä ja monesta eri näkökulmasta. Tuotteiden suunnittelusta protojen ompeluun, ja valmistamisesta markkinointiin.

Pienessä organisaatiossa kiirettä toki riittää, mutta kahta samanlaista päivää ei ole taatusti luvassa.

Jotain uutta, jotain modernia, jotain persoonallista, jotain valkoista

Nykypäivän morsian ei välttämättä haaveile perinteisestä, muhkeasta ja tyllihelmaisesta kermakakkuleningistä vaan yhä useampi haluaa valita juhlapäiväänsä modernimman vaihtoehdon. Tämän olen huomannut tuttavapiirissäni Suomessa ja sama ilmiö näyttää olevan pinnalla myös täällä Espanjan suunnalla.

Asiaan on havahduttu myös I Feel Nutissa, jossa lanseerataan pian ensimmäinen häämallisto moderneille morsiamille. Uudelle mallistolle perustetaan oma, uusi brändi nimeltään Azala Novias.

Häämallisto valokuvattiin juuri kuluneena viikonloppuna Barcelonassa, mutta tuotteiden markkinointi aloitetaan vasta hieman myöhemmin. Olen saanut kuitenkin luvan antaa blogissani pientä esimakua tulevasta mallistosta.





Nuorekkaaseen ja raikkaaseen Azala-mallistoon kuuluu mm. useita täyspitkiä valkoisia leninkejä, leveälahkeiset juhlahousut, tyylikkäitä röyhelöisiä ja kiilteleviä puseroita sekä täyspitkä, takkimainen satiinileninki. Lähes kaikki tuotteet olivat väriltään valkoisia tai luonnonvalkoisia, lukuunottamatta paria tuotetta, joihin oli käytetty raikkaita kukallisia kuoseja.

I Feel Nut -yrityksen omistaja Maite vastaa suurimmaksi osaksi mallistojen suunnittelusta, kaavoittamisesta sekä protojen valmistamisesta. Tuore häämallisto toteutui huikean nopeassa aikataulussa ideasta valmiiksi tuotteeksi: ainoastaan kahden kuukauden aikana!





Maite oli työskennellyt koko pääsiäisen ajan pitkiä päiviä toimistolla malliston parissa. Kun pääsiäisen jälkeen saavuin toimistolle, ensimmäinen tehtäväni oli tehdä erilaisia viimeistelytöitä tuoreisiin malleihin. Tulipas siis ommeltua käsin monenlaisiin tuotteisiin kymmenittäin nappeja sekä tehtyä helmojen, hihojen ja lahkeiden huolittelutöitä.

Ei sinällään ehkä mitään haastavinta hommaa, mutta ymmärrän toki, että juuri siinä hetkessä se oli prioriteettilistan kärjessä, jotta mallisto olisi täydellisessä esittelykunnossa Barcelonan kuvauksissa. Lisäksi toinen harjoittelija oli koko viikon kipeänä, joten nämä kaikki huolittelutyöt napsahtivat luonnollisesti minun suunnalleni. Mutta huolittelu on toki tärkeää: laadukas viimeistely kruunaa tuotteen.

Brändin tuoreella Instagram-tilillä (@azala_novias) todetaan espanjan kielellä,  että mallisto on suunnattu ”erilaisille morsiamille, jotka haluavat tuntea hääpäivän omalla ihollaan”. Tämä pitää hyvin paikkaansa siltä osin, että mallistossa käytetyt materiaalit ovat todella mukavia, keveitä ja miellyttäviä pitää yllä. Materiaaleina on käytetty mm. silkkiä, satiinia ja sifonkia, sekä erilaisia kirjailtuja ja käsin maalattuja kankaita.





Koska malliston kankaat ovat herkkiä, liukkaita, purkaantuvia sekä helposti likaantuvia, näiden arkojen materiaalien kanssa työskentely luonnollisesti oli myös huomattavasti hitaampaa kuin esimerkiksi arkivaatteiden työstäminen. Lisäksi useat erikoistuotantona tilatut napit olivat keskimääräistä haastavampia käsitellä. Monet olivat epäsymmetrisiä, liukkaita ja jotkut melko painaviakin napeiksi, joten aina ne eivät olleet kovin helposti hyppysisissä pysyviä.

Myös toinen työharjoitteluviikkoni jäi pääsiäisen vuoksi vajaaksi, nelipäiväkseksi. Alkuviikon huolittelu- ja nappishown jälkeen pääsin loppuviikosta myös käsiksi ihan ”oikeisiin" hommiinkin, eli villakangastakin vuorittamiseen. Kaiken kaikkiaan voin kyllä todeta, että rutiinini erilaisiin viimeistely- ja huolittelutöihin kasvoivat rutkasti lyhyessä ajassa, ja tulipa samalla opittua myös eräs uusi huolittelutekniikkakin.

Mielenkiinnolla jään vielä odottelemaan häämallistosta otettuja kuvia: uskon, että niistä tulee todella hienoja! Barcelonassa tapahtuneiden kuvausten antia tullaan julkaisemaan mm. Azala Novias -Instagram-tilillä.